Opiskeltuani psykologiaa Helsingin yliopistolla kolme vuotta olen päässyt osallistumaan useisiin tilanteisiin perehtymään psykologien erilaisiin työympäristöihin - mutta tämä on erikoisin ekskursio mihin olen tähän mennessä päätynyt. Muutamia vuosia sitten opintosuunnitelmaan tuli uutena opintojaksona 'Orientoiva harjoittelu', joka nimensä mukaisesti tarkoittaa 3-10 op mittaista perehtymistä psykologin työhön ja työtehtäviin hyvinkin vapaavalintaisessa ympäristössä.
Lähden viikon päästä sunnuntaina vajaaksi kahdeksi viikoksi Beirutiin, Libanoniin, perehtymään paikallisten psykologien työskentelymetodeihin ja työympäristöön palestiinalaispakolaisleireissä. Erityisesti minua kiinnostavat erot työskentelyssä Suomeen verrattuna ja potilasväestön erilaisuus. Harva työskentelee mahdollisesti koko ikänsä pakolaisuudessa eläneiden ihmisten kanssa, joista monet ovat joutuneet kokemaan myös paljon traumaattisia kokemuksia ja läheistensä menetyksiä.
Mistä nämä pakolaiset ovat tulleet? Miksi heitä elää eri puolilla Lähi-itää vailla omaa maata tai kansalaisoikeuksia?
Pieni katsaus historiaan ehkä valottaa hieman taustoja: palestiinan pakolaisuus syntyi kun Palestiinan sodan eli Israelin itsenäistymissodan yhteydessä yli 700 000 Palestiinan arabia pakeni tai karkotettiin kodeistaan vuosina 1947–1949. Vain kymmenisen prosenttia israelilaisten valtaaman alueen arabiasukkaista jäi paikoilleen, suurin osa pakeni naapurimaihin Israelin selvitessä voittajana sekä sisällissodasta että sitä seuranneesta valtioiden välisestä sodasta.
Sodan jälkeen palestinalaispakolaisten ei sallittu enää palata entisille asuinsijoilleen, joten he jäivät hajalleen ilman paikkaa mihin palata. Telttakylien tilalle rakennettiin asuintaloja, joiden myötä pienelle alueelle kerääntyi yhä enemmän ja enemmän asukkaita. Myöhemmin edelleen riehuvan Syyrian sisällisodan ja äärijärjestöjen toiminnan myötä pakolaisten määrä on kasvanut entisestään, kun monet joutuvat jättämään kotinsa uudelleen turvallisemman elämän toivossa.
Libanoniin paenneista suurin osa elää pakolaisleireillä vaihtelevissa olosuhteissa ilman useimpia perusoikeuksia. Valtio ei myönnä palestiinalaispakolaisille kansalaisuutta, eivätkä he saa omistaa maata tai kiinteistöjä. Useat ammatit, etenkin akateemista koulutusta vaativat, ovat pannassa. He eivät myöskään kuulu maan sosiaaliturvan piiriin. Libanonin palestiinalaisten koulutus ja terveyspalvelut ovat olleet vuosikymmeniä YK:n humanitaarisen avun ja erinäisten kansalaisjärjestöjen varassa.
Oma harjoitteluni järjestyy paikallisen libanonilais-palestiinalaisen järjestön, NISCVTn (National Institute of Social Care and Vocational Training) kautta. Tämä yllättävä kontakti järjestyi kenties tutumman tahon, Psykologien Sosiaalisen Vastuun ansiosta. Psykologien Sosiaalinen Vastuu eli PSV on ollut jo pitkään mukana tarjoamassa humanitaarista apua myös Libanonissa. PSV:n toimintaan kuuluu muun muassa tiettyjen pakolaisleirien perheneuvoloiden tukeminen ja erinäiset projektit, joihin kuuluu muun muassa kummilapsitoiminta ja solidaarisuussilmukat. PSV:n kautta yhdellätoista vammaisella palestiinalaislapsella on kuntoutuskummit Suomesta. Kummit tukevat muun muassa maksamalla koulumaksuja, joiden avulla lapset saavat tarpeisiinsa sopivaa koulutusta ja mahdollisuuden ihmisarvoiseen elämään. Solidaarisuussilmukat taas neulovat lämpimiä neuleita pakolaisten lämmöksi - korkeiden betonitalojen keskellä pimeillä kujilla on kylmä lämpimilläkin keleillä.
Tiedostaessa kokonaisten kansakuntien elämisen ja hyvinvoinnin riippuvan ihmisten halusta auttaa ja humanitaaristen järjestöjen toiminnasta, tuntee väkisinkin pientä maailmantuskaa. Lähi-idän tilannetta kauempaa seuratessa ei voi kuin pohtia millainen pitkä linja huonoja päätöksiä ja epäonnisia yhteensattumia tilanteeseen on johtanut. Viime vuosina tilanne on heilunut kylläkin molempiin suuntiin ja myös suotuisia käänteitä on tapahtunut, esimerkkinä vuonna 2010 voimaanastunut laki joka salli vihdoin palestiinalaispakolaisille laillisen työskentelyn yksityisellä sektorilla ei-korkeakoulutetuissa ammateissa.
Tiivistettynä päivittelen siis tähän blogiin harjoittelun varrelta ja sen jälkeen. Halutessaan lisätietoja voi tarkastella jo nyt esimerkiksi myös UNRWA:n sivuilta (http://www.unrwa.org/where-we-work/lebanon), josta löytyvät myös kuvaukset eri pakolaisleireistä ja jännittäviä tilastokäppyröitä eri leirien tilanteista. PSV:n toiminnasta ja muun muassa siitä kuinka itsekin voit osallistua vaikka Ilahduttavan Lahjan muodossa saat lisätietoja helpoiten osoitteesta http://www.psykologiensosiaalinenvastuu.fi/main/. Suurimman osan ajasta viettänen Beirutissa (tarkkaa harjoitteluohjelmaa ei ole vieläkään saatu aikaiseksi - 'bukra inshallah' - arabiaa suunnilleen samassa merkityksessä kuin manana espanjassa..), mutta mahdollisuuksien mukaan käymme myös vierailuilla muissa leireissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti