sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Arkivinkkejä



Mielestäni erittäin olennainen osa todellisuutta on todellisuudelta pakeneminen.


1) Kirjat

Hyvä kirja imee mukanaan, kadottaa ajantajun ja tuo parhaimmillaan jännittävän seikkailun toiseen maailmaan useammaksi päiväksi. Parhaista kirjoista saa uusia ystäviä, joiden murheita suree ja iloja iloitsee kuin omia läheisiään. Uskon, että omat kirjansa löytää parhaiten vain kokeilemalla - edellämainittu ei todellakaan päde joka ainoaan eikä edes joka kolmanteen kirjaan joka käteen tarttuu (ainakaan vielä en ole kokenut tippaakaan sympatiaa esimerkiksi Duodecimin Psykiatriaa kohtaan). Suosittelen kokeilemaan myös kaunokirjallisuuden klassikkoteoksia kevyiden romaanien lisäksi! Reilikirjana palveli To Kill A Mockingbird - äärimmäisen hieno teos.

2) Videopelit

Erityisesti fantasiaroolipelit! Oi Final Fantasyt, nuo lapsuuteni (myös nykyisyyden) kasvattajat jotka saivat unelmoimaan omasta chocobosta tai näkemään unia cura-loitsuista. Oi vanhat snes-emulaattorilla tuskaisesti hakatut Seiken Densetsut ja Zeldat, ilman teitä en ehkä olisi jaksanut tankata englannin epäsäännöllisiä verbejä läheskään niin paljon kun jaksoin. Teiltä opin paljon elämästä, ystävyydestä ja rohkeudesta - ehkä se aika oli jostain muualta pois mutta itse en olisi sitä mieluummin muualla viettänyt.

3) Luominen

Kirjoittaminen, maalaaminen, muovailu, laulaminen, tanssiminen. En edes yritä laatia täyttä listaa, koska se on käytännössä mahdotonta - mikä tahansa missä unohtaa mikä päivä tänään on tai mitä oikeasti piti sinä päivänä tehdä. On suuri riemu tuoda maailmaan, jotain mitä siinä ei vielä ollut eikä tule koskaan juuri siinä muodossa uudestaan olemaan - vaikka ei mitään osaisikaan.


4) Sarjat

Olipa sitten kyseessä Greyn Anatomia, Mentalist, House, Game of Thrones, Sinkkuelämää tai Fullmetal Alchemist: etenkin kokonaisia tuotantokausia kerralla katsomalla hävittää hyvin nopeasti käsityksensä kellosta tai arkipäivän murheista. Mahdoton on taas mahdollista, rakkaus todellista ja ihmiskohtalot huikean värisyttäviä. Olen aina pitänyt etenkin sarjojen musiikeista - jossain myöhemmin uudelleen kuultu kappale saattaa herättää vahvojakin muistoja pitkänkin ajan kuluttua sen katsomisesta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti